Kälviän tapuli : taideteos vuodelta 1807

Keski-Pohjanmaalla lähellä Kokkolan kaupunkia olevalla pienellä Kälviän seurakunnalla on tapuli, joka on komea ja erikoinen sekä muotonsa että kokonsa ja nyt entisöitynä, myös väriensä puolesta. Se kiinnittää ohikulkijain huomiota niin päivänvalossa kuin iltapimeälläkin, valonheittäjäin valaisemana.

Tästä tapulista on joskus kierrellyt huhuja, joiden mukaan tapulin piirustukset olisivat aikoinaan vaihtuneet kuninkaallisessa intendenttivirastossa - joka vastasi nykyistä rakennushallitusta - jonkin suuremmalle paikkakunnalle, kenties peräti Upsalaan tarkoitetun tapulin piirustusten kanssa. Mutta tällaiset huhut lienee jätettävä omaan arvoonsa, ehkäpä kateellisten naapuriseurakuntalaisten keksimäksi.

Kälviän tapuli on suomalaisista kirkonrakentajamestareista lahjakkaimpiin kuuluvan Jacob Rijfin luomus. Hän oli kuulujen kaustislaisten Kuorikoskien luokkaa. Heikki Klemetti pitää häntä Kuorikoskiakin etevämpänä. Klemetti sanoo Jacob Rijfistä, että "hänen silmänsä oli herkkä mittasuhteiden luonnolliselle sopusoinnulle, mikä todistaa synnynnäistä rakentajakykyä" ja että "Jacob Rijf on Kälviän tapulillaan tuonut maahamme klassillisvaikutteisen esikuvan, jolla on akateemisesti jalostunut muoto, ylintä luokkaa".

Jacob Rijf oli syntynyt Pietarsaaressa ja saanut opin omalta isältään Tuomas Rijfiltä, joka myös oli taitava kirkonrakentaja. Poika täydensi ammattitaitoaan opiskelemalla vuoden Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa. Tämä lienee ainutlaatuista suomalaisista kirkonrakentajamestareista puhuttaessa.

Jacob Rijf sai taideakatemiasta hyvän todistuksen ja hänet valittiin heti Västerbottenin lääninrakennusmestariksi. Sen jälkeen hänen nimensä esiintyy tiheään kirkonrakennuspiirustusten alla. Hänen käsialaansa ovat mm. Larsmon, Alatornion ja Ylikiimingin kirkot, samoin Himangan pieni puukirkko, joka tosin on myöhemmin niin perusteellisesti korjattu. että Rijfin tyyliä siitä tuskin löytää. Hän on tehnyt korjaussuunnitelmat Kemin kirkkoon ja Pietarsaaren maaseurakunnan vanhaan kirkkoon. Skellefteån maaseurakunnan kivikirkko on Jacob Rijfin suurimpia töitä. Hänen viimeisenä tehtävänään oli Kungsholman kirkon uusiminen Tukholmassa. Ollessaan tässä työssä hän 1808 äkkiä kuoli kovaan kuumetautiin.

Kälviän tapulin piirustukset Jacob Rijf on laatinut 1796. Noihin aikoihin olivat kälviäläiset kyllästyneet vanhaan tapuliinsa, joka oli kallistunutkin. Pitäjänkokous päätti, että uusi kellotapuli rakennetaan Jacob Rijfin tekemien piirustusten mukaan. Mutta kuninkaallisella intendenttivirastolla oli oma mielipiteensä. Paperisota kesti muutamia vuosia ja lopputulokseksi tuli, että Rijfin piirustukset hyväksyttiin lukuunottamatta tornin yläosaa, johon Rijf oli ehdottanut särmäkartion päälle pientä nelikulmaista tornia luukkuineen. Tässä muodossa tapuli epäilemättä olisi vaikuttanut sirommalta.

Komean hirsitapulin rakentaminen vei kälviäläisiltä useita vuosia. Valmiiksi se tuli vasta 1807. Lieneekö tapuli ensimmäiset puolivuosisataa seisonut ilman maalia, joka tapauksessa seurakunnan tilikirjoista löytyy vasta vuodelta 1860 merkintä, että tapulin maalauksen on saanut tehtäväkseen kirkkoväärti Eerik Lassila. Hänelle oli annettu "vapaus maalata senkaltaisilla väreillä kuin hyväksi näkee".

Tämä Eerik Lassila onkin osoittautunut todelliseksi kansantaiteilijaksi. Hänen ja hänen apulaisensa Juhani Suutarimäen jäljiltä on tapulista löydetty kokonaista yhdeksän eri värivivahdetta. jotka nyt ovat jälleen esillä.

Sillä tapahtui niin täällä kuten muuallakin, että värejä alettiin karttaa ja pelätä. Kälviän tapuli sai vuosikymmeniksi ylleen ruskean värivaipan. Sillä peitettiin myös kaikki koristeet, listat, patsaat ja aitaukset - ei sentään kellotaulua.

Mutta muutamia vuosia sitten, tarkemmin sanottuna 1967, päättivät kälviäläiset entisöidä tapulinsa värit. Tämä tietenkin tapahtui yhteistoiminnassa Muinaistieteellisen toimikunnan kanssa. Ruskean maalin alta löytyi harmaata, vihreää, keltaista, punaista ja sinistä sekä näiden värien monia eri voimakkuusasteita. Värit ovat nyt kaikki esillä. Entisöimisen suoritti kälviäläinen maalausliike Aimo Rimpioja.

Valonheittäjät ovat valaisseet tapulia pimeinä aikoina vuoden 1967 joulusta lähtien. Kälviäläiset siis suhtautuvat tapuliinsa kuten ainakin harvinaiseen taideteokseen, ja sen se monine rikkaine yksityiskohtineen epäilemättä ansaitsee. Entisöimistyön yhteydessä paljastui pasuunaa puhaltavan enkelin kuva tapulin yläluukuissa, kaikilla neljällä ilmansuunnalla.

Annikki Wiirilinna