Tällaiselta näytti kokkolalainen porvariskoti 1700-1800-luvuilla

Keskipohjanmaa 7.9.1974

Tartut ovenlukkoon, tuhannesti tartuttuun,
astut melkein päätä kumartaen
sisään matalaan, kodikkaaseen huoneeseen.
Hämmästyt värikkäitä seiniä,
sillä - eikö totta - menneisyyttä
ajattelet aina hieman värittömänä.
Nämä ovat kuitenkin juuri samat värit,
jotka peittivät talon seiniä 1700-luvulla.

Lassanderin talo rakennettiin nykyiseen muotoonsa Kustaa Aadolfinkadun varrelle 1748 mutta vanhin osa talosta jo sitä ennen. Se kuuluu kaupunkimme vanhimpiin taloihin ja toimi monet vuosikymmenet Lassanderin kauppiasperheen kotina. Lassanderit pitivät leipomoa ja sitten myöhemmin viinanpolttimoa sekä harjoittivat kauppaa.

Kun Lassanderin talo vanhalla paikallaan sai purkutuomion, muodostettiin arkkitehti Krister Korpelan aloitteesta toimikunta joka siirrätti talon museopihaan. Vuosi sitten se luovutettiin kaupungille.

Talo on siis pelastettu, mutta sen sisustus on vasta alkutekijöissään. Tavoitteena on saada-sisustus täydennettyä siten että kokonaisuus tulisi selvästi ja miellyttävästi esille.

Niin paljon Lassanderin talossa on toki nyt jo katsottavaa, että kannattaa lähteä pienelle kiertokäynnille, katsomaan miten kokkolalaiset asuivat viime ja edellisellä vuosisadalla.

Siellä he asuivat sukupolvi sukupolven jälkeen,
ystävällisten, pienten ikkunaruutujensa takana,
ja jokaiselle päivälle riitti oma murheensa,
niinkuin se meidänkin päivinämme riittää.

Kuvat Leo Torppa/Asiantuntijana Krister Korpela.

Kuvatekstit:

Kun eteisestä käännytään oikealle - katsokaapa muuten ovea, se on talon vanhin ja arvokkain - tullaan saliin, jonka seinien väri on keltainen ja harmaa. Seinän yläreunaa kiertää koristeraita, jonka malli on Lohtajan pappilasta. Sieltä on tuotu myös salin kaakeliuuni, jonka reunassa toistuu sama koristeaihe. Huoneen kalustus on talon alkuajoilta, 1700-luvun keskivaiheilta, pöydällä nähdään mm. Lassanderin suvun jäsenille kuulunut raamattu.

Näkymä alakerran salista keittiön puolelle, jossa on kaunis nurkkakaappi sekä rokokoo-tyylinen pöytä. Keittiön seinistä ei löytynyt mitään väriä, joten on mahdollista, että ne ovat olleet paljaat. Useimmissa talon huoneissa ovat alkuperäiset lattialankut, joista kulunut pinta on vain höylätty pois.

Salista tullaan makuuhuoneeseen, jonka seinien yläosa on vadelmanpunainen. Kalustus on 1780-90 luvun tyyliä, hyvin selvästi englantilaisperäinen vaikutus. Tuolit ovat kuuluneet Drake-suvulle, myös lastentuoli.

Pieni peili on maaseudulta, tuoli sen alla on talonpoikaisversio kustavilaisesta mallista 1800-luvun alkupuolelta.

Yläkerran salihuone edustaa 1800-luvun kustavilaista tyyliä. Seinien väri on heleän sinivihreä, sama kuin alkuperäinen. Tapetti on maalattu suoraan seinälle sabloonalla, kuten tuohon aikaan tehtiin.

Ranskalainen tapeetti yläkerran huoneessa on punainen ja edustaa 1830-lukua kuvioiltaan. Samalta kaudelta on kalustuskin. Tuon ajan poikia oli Carl Rahm, jonka upea muotokuva koristaa huonetta. Piippuhylly nurkassa.

Keittiön nurkkatakka on ollut juuri tällainen, sen osoittivat merkit seinissä. Tässä takkanurkkauksessa avotulen ääressä monet puurot ja vellit keitetty.