Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa

Vielä Hakalaxista

Kokkola 15.10.1987

Kalevi Rahkolalle oli jäänyt epäselväksi, mitä Hakalaxin taloa tarkoitin artikkelissani. Kyllä tarkoitin juuri sitä vanhinta "rötisköä" jonka kuva juttuuni liittyi. Ehkäpä vahingossa unohtunut kuvanteksti aiheutti monelle muullekin epävarmuutta.

Tiedot Hakalaxin tilan vanhimmasta historiasta ja vouti Willingshusenista ovat peräisin Kokkolan kaupungin historian I osasta sekä Kaarlelan pitäjänhistoria II:sta. Molemmat ovat saatavissa kaupungin kirjastosta, joten jokainen voi tiedot halutessaan tarkistaa. Mielestäni ei ole mitenkään mahdotonta että 1500-luvulla rakennettu ensimmäinen talo on jossakin vaiheessa purettu tai korjattu mutta kellari on jäänyt. - Nyt vielä pystyssä olevan talon mallista tutkijat ovat voineet päätellä että rakennus ei voi olla vanhempi kuin yli 200 vuotta, ts. se on rakennettu aikaisintaan 1700-luvun alkupuolella. Talon omistaa nykyisin kaupunki.

Pitkä keltainen talo, jonka pääty on Kaarlelankadulle päin, on rakennettu luultavasti 1700-1800 lukujen vaihteessa.

Se on nykyisen Hakalaxin suvun rakentama ja edelleen asuma. Bertel Hakalaxin sisaret ovat asuneet siinä koko ikänsä. Talon tyhjillään olevaa toista päätä kunnostetaan parhaillaan entiseen kuntoon. Sen tekevät Bertel ja Göta Hakalax - asian harrastuksesta, kuten he sanovat. He kun tuntevat elävää ja lämmintä mielenkiintoa sukutilaansa ja kotikaupunkiaan kohtaan. Mielenkiintoinen anekdootti liittyy päivään jolloin talo sai pärekaton. Kattotalkoot pidettiin 1854 juuri samana päivänä kun Halkokarilla taisteltiin. Talkoisiin osallistuneet miehet olivat kai lähteneet seuraamaan lähempää tuota suurta tapausta, mutta akat olivat kiivenneet katolle katselemaan englantilaislaivoja, istuneet harjalla sukankutimineen, mutta säikähtäneet aika lailla kun pari kuulaa lensi lähelle taloa. Kuulat ovat nyt museossa.

Se pieni punanen talo jossa Hakalaxit nyt asuvat ei suinkaan ole niin nuori kuin Kalevi Rahkola arvelee: se on vuosisatoja kuulunut pihapiirin kokonaisuuteen. Rakennuksen keskellä on ollut pihaantuloaukko samaan tapaan kuin esim. Kaarlelan museon luhtiaitassa. Tämä piharakennus on sisältänyt mm. tallin, liiterin, aitan ja vaunuvajan. 40 vuotta sitten Hakalaxit kunnostivat piharakennuksen eteläpään asunnokseen mutta pohjoispää purettiin. - Pihaantuloaukko on vieläkin näkyvissä: siinä Hakalaxit säilyttävät autoaan.

Piharakennuksen rakennusvuotta ei tiedetä - harvoinpa ulkorakennusten tekeminen tulee kirjatuksi. Joka tapauksessa se on vahva. Kyllä hirsirakennus kestää jos se hoidetaan.

A. W.

Kuvatekstit:

Göta Hakalaxin kuva molemmista taloista 50-60-luvun vaihteessa. Oikealla vanhin sivukamarillinen tupa, nk. Kjemmer-Donnerin talo, jonka viimeksi ovat omistaneet Meri & Niukkanen. He myivät talon kaupungille muutama vuosi sitten.

Home peittää luonnokivistä hoivatun kellarin, joka saattaa olla vouti Willingshusenin ajalta, 1600-luvulta. Kellarin takaseinä on tiilistä muurattu. Lattialla on lähes metrin paksuudelta mutaa.