Vanhin Kokkolassa: Österbottningen täyttää 75 - oikeastaan jo 90 vuotta

Keskipohjanmaa 28.2.1973

Kaikki maailman toimitukset taitavat olla vähän saman tapaisia paikkoja: hyllyt ja pöydät täynnä kirjapinoja ja paperipinkkoja, pöytien ääressä poissaolevan näköisinä konettaan naputtelevia toimittajia - sanalla sanoen hieman sekavahkoja, tuollaisia karkeamman aivotyöntekijäin verstaspaikkoja.

Kuitenkin oli äärettömän mielenkiintoista saada komennus tekemään reportaashi ruotsinkielisestä naapurilehdestä Österbottningenista, ja luullakseni erittäin harvinainen komennus: yleensä eivät lehdet juuri toisiaan esittele. Näin voi kuitenkin tapahtua tämän päivän Suomessa, kiitos rauhoittuneiden kieliolojen.

Aiheen reportaashin teolle antaa se, että Österbottningen Kokkolan vanhin sanomalehti, viettää näinä päivinä 75-vuotisjuhlaansa.

Päätoimittaja Ernest Granskogin huoneessa syvennytään vähän tarkemmin noihin entisiin aikoihin.

- Oikeastaan lehti on jo 90 vuotta vanha. Österbottningenilla oli nimittäin edeltäjä, Norra Posten, joka perustettiin jo tammikuussa 1883 ja joka oli ensimmäinen täällä ilmestynyt lehti, hän kertoo.

Selaamme vanhoja vuosikertoja, joissa näistä asioista kerrotaan ja ihmeekseni saan huomata, että talo Isokatu 33, jossa Norra Posten aikoinaan toimitettiin ja painettiin Kloströmin kirjapainossa, on juuri sama talo, jossa Keskipohjanmaa toimi tämän, vuosisadan alkukymmenet.

Edellisenä vuonna perustettu; osakeyhtiö Österbottningen otti vuoden 1898 aikana haltuunsa Norra Postenin, jolloin lehden nimi muuttui Österbottningeniksi.

Kielisuhteet viime vuosisadalla, Österbottningenin perustamisen aikoihin, olivat kaupungissa täsmälleen päinvastaiset kuin tänä päivänä, suomenkielinen vähemmistö ei vielä moneen vuosikymmeneen voinut omaa lehteä ajatella. Österbottningen ilmestyi aluksi kaksi kertaa viikossa ja toimitettiin hyvin kodikkaissa oloissa Länsi-Kirkkokadun varrella olevassa pikku talossa n:o 29. Sittemmin se on vaihtanut "asuntoa" useaankin otteeseen kunnes v. 1938 ostettiin nykyinen kiinteistö Torikadun ja Itäisen Kirkkokadun kulmauksesta. Se oli aluksi yksikerroksinen mutta sai 50-luvulla päälleen toisenkin kerroksen. Tilaa nykyisessä toimitalossa tuntuu olevan riittämiin, mutta tietenkin vanhassa talossa on paljon epätarkoituksenmukaisuutta, koska sitä ei alkujaan ole rakennettu kirjapainotaloksi. Talon alakerrassa sijaitsevat kirjapaino ja ilmoituskonttori, yläkerta on toimituksen ja arkiston hallussa.

Syksystä 1928 alkoi Österbottningen ilmestyä 3 kertaa viikossa, ja vuodesta 1947 lähtien 6 kertaa viikossa. Sen nykyiseen toimituskuntaan kuuluu päätoimittaja Ernest Granskogin lisäksi seitsemän toimittajaa, nim. toimituspäällikkö Nils Grahn joka toimii myös sihteerinä, kaupunkitoimittaja Bror Ahlstrand, sihteereinä toimivat lisäksi Ingmar Nykvist ja Fritz-Olle Slotte sekä Sonja Hellsten, joka oikeastaan tuli taloon hoitamaan lähinnä urheilutoimittajan vakanssia. Sitä hän hoitaa edelleen kaiken muun uutistyön ohella, mutta on äskettäin saanut avukseen talon tuoreimman toimittajan Börje Hästbackan, joka on ottanut Sonjalta jalkapalloilunsaran. Nainen urheilutoimittajana on harvinaisuus sinänsä.

Sinä päivänä jolloin talossa vierailimme, "perkkasi" Sonja juuri lehden levikkialueen kouluista kouluneuvostovaalien tuloksia, Börje Hästbacka oli Kruununkylässä tekemässä juttua, Fritz Olle Slotte toimi sihteerinä ja toimituspäällikkö Nils Gran taitteli alakerrassa juhlanumeron sivuja.

Päivä oli aika merkityksellinen sikäli, että juuri sinä päivänä alkoi toimintansa Helsingissä RKP:n uutistoimisto, jolta myös Österbottningen alkaa saada uutismateriaalia, sitä varten hankittu uusi telex alkaa siis naputtaa uutista Helsingistä STT:n uutiset lähettävän vanhan telex-koneen vieressä.

Österbottningenin toimituksen käyttöön on myös äskettäin hankittu kuvansiirtolaite, jossa pystytään valmistamaan muovilaattoja tarvittaessa. Viime syksynä hankittiin myös uusi otsikkokone, ns. ludlov. Öb:llä on kohopainorotatio, jonka lieriöt painoivat jo juhlanumeroa täyttä häkää.

- Kyllä me uskomme tulevaisuuteen, kaikista ennusteluista huolimatta, toteaa päätoimittaja Ernest Granskog, joka muuten on syntynyt Närpiössä, toiminut aikaisemmin toimittajana Huvfudstadsbladetissa sekä ennen tänne tuloaan RKP:n lehdistösihteerinä. Hän sanoo kokevansa tämän Pohjanmaan rannikkoseudun kotiseutunaan, ja kertoi hyvin tienneensä, että lehti on pieni jo silloin kun Helsingistä tänne lähti.

- Näyttää siltä, että meillä on oma kulttuuritehtävämme - jos niin uskaltaisi sanoa - joka osaltaan palvelee myös viihtyisyysnäkökohtia. Ihmisille tuntuu olevan hyvin tärkeätä, että he voivat lukea omaa lehteä omalla kielellään. Lehtemme levikki on sotien jälkeisen ajan, viimeiset vuosikymmenet, pysynyt jokseenkin samana. Kokkolassa ja sen lähiympäristössä on nykyisin varmaan paljon koteja joihin tulee sekä suomen- että ruotsinkielinen päivälehti.

Österbottningen on riippumaton ja haluaakin pysyä puoluesidonnaisuudesta vapaana.

- On luonnollista että lehti usein tukee RKP:n, ja lähinnä sen keskustalinjan kantaa, mutta ei suinkaan aina, sanoo päätoimittaja Granskog. - Maanviljelijäväestö ja sen ongelmat ovat aina olleet lähellä Öb:n toimituksen sydäntä - otamme jyrkästi kantaa esim. maaseudun autioitumista vastaan. Samoin katsomme velvollisuudeksemme puhua niiden puolesta jotka joutuvat elämään vieraassa maassa, kuten tällä hetkellä niin monet suomalaisista Ruotsissa. Katsomme velvollisuudeksemme olla tukemassa maanmiestemme pyrkimyksiä siellä - samalla tavalla kuin luonnollisesti olemme tukemassa oman maamme ruotsalaisvähemmistön pyrkimyksiä. Samoin otimme kantaa öljynjalostamokiistassa Suupohjan puolesta koska katsoimme, että jalostamo olisi lisännyt työllisyyttä rannikkoalueella. Kun kävi niinkuin kävi, annettiin ymmärtää että olimme asiassa eri mieltä. Julkaisemme kyllä RKP:n uutistoimiston lähettämiä uutisia mutta ei puolueen artikkelimateriaalia. Haluamme edelleen pysyä vapaina puoluesidonnaisuudesta, lehden artikkeleista vastaamme yhdessä toimituspäällikkö Nils Grahnin kanssa, kertoo päätoimittaja Granskog. Hän mainitsee myös, ettei lehden omistajien taholta vielä kertaakaan hänen aikanaan ole haluttu puuttua toimituspolitiikkaan lehdellä on siis suhteellisen vapaat kädet toimia niissä rajoissa jotka sille ennakolta on sovittu.

Ennenkaikkea Österbottningen on tietenkin paikallislehti, joka kertoo levikkialueensa, Kokkolan seudun ruotsinkielisten pitäjien ihmisistä ja harrastuksista, heidän ongelmistaan ja heidän keskuudessaan tapahtuneista asioista. Se on myös jo parinkymmenen vuoden ajan pitänyt yllä vanhaa Lucia-traditiota, lehti julkaisee joka vuosi Lucia-ehdokkaitten kuvat, joista yleisö saa äänestää mieleisensä, lehti järjestää myös joka vuotisen Lucia-kulkueen Kokkolan kaduilla. Lucia-toiminnalla kerätyt varat - esim. viime vuonna niitä kertyi n. 6000 mk - käytetään seudun vähäosaisten, enimmäkseen vanhusten auttamiseen.

Lehden pitkäaikaisimpiin avustajiin kuului kansanedustaja Albin Wikman, joka lähetteli aikanaan eduskuntakirjeitä joka viikko. Hänen jälkeensä jatkaa nyt kansanedustaja Ragnar Granvik. Paikallisista avustajista on ennen muuta mainittava Edvard Sundqvist, joka hoitaa Kruununkylän alueen kuulumiset, Alavetelin kirjeenvaihtajana toimii Fredrik Tast ja Teerijärven Edvin Stranden, Vaasan asioista tiedottaa lehden lukijoille Ragnar Krup ja Kaarlelan asiat on sydämellään Elin Hedenheimillä. Heidän lisäkseen lehdellä on monia muitakin kirjeenvaihtajia.

Ernest Granskogin edeltäjänä päätoimittajan tuolilla ovat olleet mm, Bengt Appelgren, joka v. 1957 siirtyi Ruotsiin, sekä Birger Thölix, joka meni täältä v. 1964 Vasabladetin päätoimittajaksi.

Tähän naapurilehteensä Keskipohjanmaahan Österbottningenilla eli Ööbeellä, kuten lehteä tuttavallisessa puheessa kutsutaan, on jo monien vuosikymmenien ajan ollut ystävälliset suhteet, siitä esimerkkinä voisi mainita, että lehdet jo parikymmentä vuotta sitten perustivat yhteisen kuvalaattalaitoksen, joka aluksi toimi Ööbeellä, mutta muutti Koopeehen sen uuden toimitalon valmistuttua ja siirtyi samalla Koopeen omistukseen, mutta tekee edelleen töitä molemmille lehtitaloille.

Myös lehtien jakelu kotiinkantoalueella tapahtuu yhteisten kantajien avulla. Molemmat lehdet voivat siten säästää kustannuksia.

Kirjapainotalossa on nykyään yhteensä 50 työntekijää, oman lehden lisäksi tehdään siviilitöitä: painetaan vuosikertomuksia, kaavakkeita ja erilaisia kortteja ja lipukkeita. Firman talouspuolesta vastaa toimitusjohtaja Sven-Erik Harald.

Ööbee ilmestyy tavallisesti 4-6 sivuisena, mutta tänään juhlanumerona, jonka sivuluku on 30.

Teksti: Annikki Wiirilinna

Kuvat: Alpo Autti

Kuvatekstit:

Kesken vuotta 1898 muuttui Norra Posten Österbottningeniksi. Tässä viimeisiä numeroita Norra Postenin nimellä. Vuosikerran takana Österbottningenin nykyinen päätoimittaja Ernest Granskog.

Sonja Hellsten, urheilutoimittaja.

Juhlanumeroa tehdään. Ensimmäisten sivujen vedoksia tarkastelevat tässä uutistoimituksen pöydän äärellä toimittajat Nils Grahn, Fritz-Olle Slotte, Börje Hästbacka ja Ingmar Nykvist.

Österbottningenin nykyinen toimitalo Torikadun ja Itäisen Kirkkokadun kulmauksessa.